Taiteen ja luovuuden äärellä

Teen sävellyksiä ja kuvataidetta tällä hetkellä päätyöni ohessa harrastuksena. Olen työskennellyt luovalla alalla yli 20 vuoden ajan. Taiteellinen työskentelyni on intuitiivista ja monitaiteista. En aina lähde liikkeelle valmiista ajatuksesta tai tarkasta suunnitelmasta, vaan annan luovan prosessin kuljettaa. Kuva, väri, ääni, sävel, sana ja tunne voivat kohdata toisensa tavalla, jota en etukäteen osaa määritellä. Teos alkaa vähitellen rakentua ja tuoda itseään näkyväksi.

Juuri tässä piilee luovan työskentelyn kiehtovuus. En koskaan täysin tiedä, mitä prosessi synnyttää. Se voi avata uuden näkökulman, nostaa esiin jotakin tiedostamatonta tai tuoda näkyväksi viestin, joka on ollut olemassa ennen kuin sille on ollut sanoja.

Ehkä tieto on rajallista, mutta mielikuvitus ympäröi koko maailman. Taide ja luovuus voivat laajentaa ihmisyyden rajoja ja avata yhteyksiä sellaisiin kokemuksiin, joita emme aina pysty järjellä selittämään. Luovuus antaa mahdollisuuden nähdä, tuntea ja ajatella myös sen ulkopuolelle, minkä jo tunnemme.

Aion pitää tästä ajatuksesta kiinni.

Kun työskentelen luovassa prosessissa, annan itselleni luvan olla tietämättä, mihin olen menossa. Annan tilaa intuitiolle, sattumalle ja yllätyksille. Joskus lopputulos on jotakin aivan muuta kuin alussa ajattelin – ja juuri silloin koen, että teos on saanut syntyä omalla tavallaan.

Ajattelen taidetta myös viestien kanavana. Sydänyhteyden kautta voi virrata jotakin, joka haluaa tulla ilmaistuksi. Se voi olla tunne, ajatus, kokemus, muisto tai jokin vaikeammin sanoiksi puettava. Taiteen kautta se voi saada muodon värissä, kuvassa, äänessä, sävelessä, sanassa tai kokonaisessa tunnelmassa.

Minulle taide on mahdollisuus tehdä näkymätöntä näkyväksi ja kuulumatonta kuultavaksi.